Hei ja ihanaa keskikesää. Täällä Kotkan saariston leppoisessa tuulessa on pohdittu ja unelmoitu jo kunnolla joulukuisia häitä. Tältä meidän hääkonsepti näyttää nyt kun häihin on alle puoli vuotta. Hääkonsepti: Rennot häät sellaisella budjetilla, ettei häitä varten täydy ottaa velkaa. Tärkeintä on, että paikalla olisivat kaikki tärkeimmät ihmiset. Vieraita: Kutsuttuja 58, joista suurin osa ystäviä. Lisäksi lähimmät perheenjäsenet, eli vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset puolisoineen. Suurin osa vieraista asuu monen sadan kilometrin päästä, joten on epävarmaa pääsevätkö kaikki tulemaan. Vieraissa 8 on lasta, joista kaksi vauvaikäistä. Ruoka: Pääruoka catering-palvelun kautta. Sulhasen puoli tekee itse kalapöytään antimet. Makeat: Kakun on luvannut tehdä sukuun kuuluva leipomoyrittäjä. Lisäksi ajatuksena on tehdä karkkibuffet. Nam. Koristelu: Värikkäät, pääasiassa siniset viinilasit. Roosanpunaiset pöytäliinat. Yhteen sointuvia iloisia värejä. Lasisia kyntti...
Heipsin. Tiistain lämmössä koivuihin tuli jo lehdet ja luonnon kukoistaessa tulee mieleen myös lapsuuden haave viettää häitä kesällä. Olen aina kuvitellut, että jos menen naimisiin häitä tanssitaan kesällä. Maljakoihin poimittaisiin luonnonkukkia iloisen villeihin asetelmiin ja kesäyön lämpö kietoisi juhlijat syleilyynsä. Omat vanhempani ovat aikoinaan menneet naimisiin kesällä ja muut kuin kesähäät ovat aina olleet mielessäni ankea poikkeus. Mutta tällaisina poikkeusaikana täytyy myös itse olla valmis joustamaan ja häiden ajankohtaa mietittäessä ajattelimme, että ei ole lainkaan varmaa saako kesällä vielä juhlistaa häitä muuta kuin alle kymmenen henkilön kanssa. Haluaisin hääjuhlaani minulle rakkaita ihmisiä juhlistamaan kanssani löytämääni onnea ja vieraslistan karsiminen tuntui keljulta ajatukselta. Toisaalta myöskään en halunnut viivyttää häitä enää seuraavaan kesään. Haluaisin olla jo nyt naimisissa rakkaan ihmisen kanssa, enkä halua viivästyttää naimisiinmenoa enää ainakaan yhtää...